Diabetes-kävelyNarinkkatorilla

Liikunta tasapainottaa verensokeria

Kansanedustaja Sari Sarkomaa avasi Diabeteskävelyn vuonna 2018 ja niin tapahtuu tänäkin vuonna.- Liikunta on oiva lääke pitää verensokeri tasapainossa. Näin vakuuttaa kansanedustaja Sari Sarkomaa. Ja hän todella tietää, mistä puhuu, olihan hän päättyneellä kaudella eduskunnan diabetesryhmän puheenjohtaja. Eduskuntaan jälleen valittuna hän myös jatkaa diabetespotilaiden asian ajamista siellä.

 

Todentaakseen liikuntaa koskevan väittämänsä Sari Sarkomaa avaa sunnuntaina 5.5.2019 kello 12 Kampin Narinkkatorilla Diabeteskävelyn. Kävelyn tarkoituksena on jakaa tietoa diabeteksesta, ja sen yhteydessä voi mittauttaa myös verensokerinsa.

 

Roimasti kohonnut verensokerin arvo edellyttää hakeutumista hoitoon, mutta jo lievästi kohonnut arvo saattaa kertoa vielä puhkeamattomasta diabeteksesta. Silloin mm. liikunta auttaa pitämään verensokeria tasapainossa. Säännöllinen liikunta saattaa jopa estää sairauden puhkeamisen.

 

 

Ennaltaehkäisy luo terveyttä

 

Ennaltaehkäisevällä toiminnalla saadaan aikaan terveyttä ja sillä on myös taloutta parantava vaikutus. Terveydenhuollon kokonaiskustannuksista diabetes on noin 15 prosenttia.

 

- Ajoissa annettu hoito ja apu ovat aina edullisempia kuin hoitojonot niin valtiontaloudellisesti kuin inhimillisestikin, Sari muistuttaa.

Mutta pitkäaikaishoitoakaan ei saa unohtaa.

 

- Nykyinen terveydenhuollon järjestelmä̈ on rakentunut enemmän akuuttien sairaustapahtumien hoitoon, eikä̈ se vastaa riittävästi kroonisten sairauksien toistuvaan ja jatkuvaan hoidon, kuntoutuksen ja hoivan tarpeeseen. Kansansairauksien kuten diabeteksen hoito olisi viisasta saattaa kuntoon, Sarkomaa kuvaa.

 

Onkin tärkeää katsoa, että diabeetikoiden hoitopolut saadaan kuntoon.

 

Suomessa vain 20 prosenttia tyypin 1 diabetesta sairastavista ja 70 prosenttia tyypin 2 diabetesta sairastavista pääsee hoitotavoitteeseen, Sarkomaa valottaa murheellisia tilastoja.

 

- Ja huono hoitotasapaino altistaa vähitellen syntyville lisäsairauksille. Se aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja toimintakyvyn menetystä, ja lisäsairauksien hoitaminen tulee paljon kalliimmaksi kuin itse diabeteksen.

 

Diabetesliiton ja Tampereen yliopiston kustannustutkimuksen mukaan lisäsairauksien ehkäisyllä voitaisiin saavuttaa yli 550 miljoonan euron vuotuiset säästöt.

 


Uusi tekniikka pitää ottaa käyttöön

 

Sari Sarkomaa pitää hälyttävänä, että Suomessa diabeteksen hoitotulokset eivät vastaa nykyaikaisen hoidon ja tekniikan antamia mahdollisuuksia.

 

- Nykyteknologian laajemmalla hyödyntämisellä on saavutettavissa parempaa paljon parempaa elämänlaatua ja apua omahoitoon, hän sanoo.

 

- Viime vuonna markkinoille tuli laitteita, jotka mittaavat verensokerin ilman että tarvitsee vuodattaa veritippaa sormenpäästä, Sari Sarkomaa kertoo.

 

Nyt niitä on noin 15.000 eli Suomen kaikista 55.000 ykköstyypin diabeetikoista laite on käytössä noin joka neljännellä.

Mutta ei tasapuolisesti.

 

- Eri kunnissa käytännöt laitteen saamiseksi ovat osoittautuneet hyvin epätasa-arvoisiksi, Sarkomaa kuvaa.

 

- Joissain kunnissa laitteen voi saada lainaksi vain kahden viikon ajaksi, joissain kunnissa taas kaikki laitetta tarvitsevat ykköstyypin diabeetikot saavat sen ilman tiukkoja kriteerejä.

 

- Helsingissä ja lähialueella tilanne on ongelmallisin, Sarkomaa pahoittelee.

 

On vaikea saada kudossokerin sensorointia ja insuliinipumppuja. Myös tyypin 2 diabetesta sairastavien kohdalla verensokeriliuskojen jakelua on rajoitettu voimakkaasti.

 

- Ja kuitenkin hoitotarvikkeita tulisi tarjota lääketieteellisin perustein yhdenvertaisesti, Sarkomaa painottaa ja viittaa terveydenhuollon Käypä hoito -suosituksiin.

 

Käypä hoito -suosituksia laatii  yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa.

 

Helsingin tilanteesta on tehty kantelu oikeusasiamiehelle, ja siihen on saatu hiljattain myös selkeä vastaus: kaupungin ohjeistukset diabeteksen hoidon tarvikkeiden myöntämisen perusteista ovat ristiriidassa lain kanssa ja niitä on muutettava.

 

- Päätös on helpotus isolle joukolle. Nyt on saatu oikeusasiamiehen kanslialta selkeä näkemys, jonka mukaan ohjetta on perusteltua muuttaa, Sarkomaa toteaa.

 

Muutakin on meneillään. - Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on käynnistänyt aloitteestani terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden pilotoinnin, jossa pilotoidaan myös diabetesrekisteriä.

 

Kansainväliset kokemukset tällaisista hankkeista ovat vakuuttavia. Ne antavat vauhtia epäkohtien korjaamiseen ja ohjaavat parhaisiin käytäntöihin.

 

Kesä tulee, nyt liikkumaan yhdessä!

 

Säännöllinen liikunta on suositeltavaa kaikille diabeetikoille. Se vähentää insuliiniresistenssiä ja parantaa glukoositasapainoa, vaikuttaa edullisesti painonhallintaan, sydän- ja verenkiertoelimistön ja keuhkojen toimintaan, veren rasva-arvoihin ja verenpaineeseen sekä lisää virkeyttä ja hyvinvointia.

 

Liikuntaan liittyy usein vapaaehtoistoimintaa. On monenlaista yhteisjumppaa ja kävelyryhmiä, osallistutaan retkiin, käydään kuuntelemassa luentoja ja esitelmiä.

 

- Pidän vapaaehtoistoimintaa korvaamattoman tärkeänä työnä yhteisen hyvinvointimme eteen, Sarkomaa vakuuttaa.

 

- Järjestöt ovat herkkiä havaitsemaan ruohonjuuritasolla ihmisten tarpeet, ja ne ovat ketteriä luomaan uusia tapoja auttaa ihmisiä. Ilman järjestöjä moni hyvinvointiyhteiskunnan osa olisi jäänyt keksimättä ja kehittymättä. - Siksi vapaaehtoistoimintaa on vaalittava vahvasti.

 

- Emmekä voi ulkoistaa välittämistä, Sari Sarkomaa muistuttaa.

 

- - - - -

 

Diabeteksen asiantuntija eduskunnassa

 

Sari Sarkomaa tunnetaan eduskunnan diabetesasiantuntijana. Viime kesänä hän aloitti eduskunnan diabetesryhmän puheenjohtajana. Suomen Diabetesliitto ry:n muodostama ryhmä on toiminut jo 1980-luvulta lähtien.

 

Diabetesliitto on tärkeä yhteistyökumppani kansanedustajille ja koko eduskunnalle. Se tuo kansanedustajien työn kannalta välttämätöntä tietoa diabetekseen liittyvään lainsäädäntöön. Niinpä se onkin vaikuttanut merkittävästi diabeteksen ehkäisyä ja hoitoa tukevaan lainsäädäntöön ja edistänyt diabetesasiaa.

 

Eri eduskuntapuolueitten edustajista muodostunut ryhmä työskenteli viime kaudella muun muassa diabeteksen yhdenvertaisen hoidon toteutumiseksi. Ja toiminta jatkuu nyt valitun eduskunnan puitteissa.

 

Päämääränä on diabeteksen hoidon uusien hoitovälineiden saatavuuden turvaaminen tasavertaisesti kaikille.

 

Teksti: Thorleif Johansson

Julkaistu Töölöläinen-lehdessä 28.4.2019

Kuvat: Antti Tuomikoski